Ruokailukokemuksemme on monien eri aistien summa

Ravintolassa syödään yleensä paitsi ruoan, myös tunnelman takia. Ympäristö on miellyttävä, ruoan esillepano tarkoin mietitty ja taustalla soi rauhallinen musiikki, johon ei erityisesti kiinnitä huomiota, mutta sen puuttumisen huomaisi. Tuttujenkin ruokien maut maistuvat jollain tavoin paremmilta kuin kotona. Tämä on selitettävissä paitsi laadukkaalla ruoalla, myös sillä, miten muut aistit vaikuttavat ruokailukokemukseen ja siihen, minkä makuiseksi koemme nauttimamme ruoan.

Ruokailukokemuksemme on monien eri aistien summa

Painavat aterimet saavat ruoan maistumaan paremmalta

Ruoan makuun vaikuttavat maku- ja hajuaistin lisäksi useat muut elementit, kuten ruokailutilan valaistus ja sisustuksen väri ja tyyli, se millä tuulella itse olet, kuinka ruoka on aseteltu lautaselle, minkä värisiä ruokia lautasella on ja minkä kokoinen annos on suhteessa lautasen kokoon ja jopa se, kuinka raskailta lautasilta ja kuinka painavilla aterimilla ruokaa nautitaan. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihminen kokee yleensä ruoan paremman makuiseksi käyttäessään painavia aterimia.

Kuulo- ja makuaistin läheinen vuorovaikutus kiinnostaa tutkijoita

Muiden kuin maku- ja hajuaistien vaikutusta ruoan makuun on tutkittu viime vuosina Oxfordin yliopistossa. Yliopiston professori Charles Spence on koonnut mielenkiintoisimpia tutkimustuloksia kirjaksi, jonka nimi on The Perfect Meal. Kirjassaan Spence korostaa erityisesti sitä, kuinka suuri vaikutus taustamusiikilla on ruoan makuun. Esimerkiksi vain musiikkia vaihtamalla saa ruoan maistumaan niin paljon suolaisemmalta, että koehenkilöt vannovat siihen lisätyn suolaa sirottimesta.

Kuulo- ja makuaistin yhteispeliä on tutkittu jo vuosikymmeniä, mutta tutkittavaa riittää edelleen. 1960-luvulla tanskalainen tutkija Kristian Holt-Hansen kokeili äänimaailman vaikutusta makuun oluttestillä. Koehenkilöt saivat juodakseen kahta erilaista olutta, joista toinen oli Carlsberg-panimon vahva Elephant lager ja toinen Carlsbergin tavallinen lager. Samalla kun koehenkilöt maistelivat juomiaan, soitti Holt-Hansen taustalla eri äänenkorkeuksia. Koehenkilöitä pyydettiin kertomaan, mikä äänentaajuus sopii heidän mielestään parhaiten nautitun oluen seuraksi. Testissä tavallinen lager yhdistyi ihmisten mielissä paljon matalampiin sävelkorkeuksiin kuin Elephant lager. Tällöin ei kuitenkaan puututtu siihen, kokivatko kaikki koehenkilöt taajuuksien vaikuttavan makuun yhtä voimakkaasti.

Ihmiset yhdistävät tiettyihin makuihin varsin samankaltaista musiikkia

1980-luvulla tutkimuksissa alettiin kiinnittää huomiota siihen, missä määrin ihmiset kokevat kuulo- ja makuaistin vuorovaikutuksen samalla tavoin, mutta varmuutta tähän ei ole vieläkään saatu. Yhteistä ihmisille tuntuu olevan, että esimerkiksi suuret esineet vastaavat mielessämme matalia sävelkorkeuksia ja pienet korkeampia. Makua kuvaillessamme saatamme sanoa sitä teräväksi, vaikka oikeastaan terävä on ennemmin tuntoaistin perusteella tehtävä havainto.

Ihmiset yhdistävät tiettyihin makuihin varsin samankaltaista musiikkia

Musiikkia ja ruoan makua vertailevat tutkimukset on tehty lähes samalla metodilla kuin aiempi oluttutkimuskin. Koehenkilöille annetaan maisteltavaksi erilaisia makuja ja samalla he antavat arvionsa siitä, minkälainen musiikki makuun parhaiten sopii. Tässä on huomattu olevan melko saman tyyppinen kaava eri koehenkilöiden välillä eli tulokset eivät ole olleet sattumanvaraisia. Riitasoinnut ja erityisen korkeat sävelet yhdistetään happamaan makuun, kun taas pehmeä, hidas ja harmoninen musiikki maistuu suussamme makealta. Suolaiselta musiikki maistuu puolestaan silloin, kun se sisältää paljon vaihtelevia sävelkorkeuksia.

Musiikki vaikuttaa vahvasti myös viinin makuun

Vielä ei ole saatu selville, kuinka suurelta osin tämä tietyn musiikin yhdistäminen tiettyyn makuun on kulttuurisidonnaista. Varmalta vaikuttaa kuitenkin se, että nautimme ruoan ja esimerkiksi viinin mausta enemmän, jos sen tukena on makuun sopiva musiikki. Viineistäkin onkin tehty runsaasti omia tutkimuksiaan, joiden perusteella esimerkiksi jousimusiikki sopii paremmin vahvojen punaviinien kanssa ja huilukappaleet hapokkaiden valkoviinien kanssa. Omia mieltymyksiään voi kokeilla vaikka kotona ja löytää siten juuri itselleen täydelliset musiikki-, ruoka- ja juomaparit.